Thursday, September 20, 2012

Uusi työ



Muutin Rovaniemelle vähän päälle vuosi sitten etelästä. Tuolloin valokuvausharrastukseni oli vielä puhtaasti harrastuspohjaisena, kuvasin toisinsanoen pelkästään itselleni. Muutettuani tänne pohjoiseen, minulla oli tavoitteena viedä harrastukseni hieman uudemmalle tasolle, jossa alkaisin saavuttaa itselleni nimeä, pääsisin sisälle oikeanlaisiin piireihin ja ennenkaikkea kehittää taitojani! Vuosi mennyt ja mielestäni näiden tavoitteiden toteutus etenee ihan hyvällä mallilla. Nimittäin keväällä aloitin mielenkiintoisten projektin Lapin yliopiston viestinnän kanssa, jossa kuvaan heille uutta kuvamateriaalia viestintä -ja markkinointi tarkoituksiin. Projekti on edennyt ihan ok:sti, kuviin he ovat olleet tyytyväisiä ja tätä nykyä kuviani alkaa olla joka esitteessä ja nettisivuilla esillä. Mallien hankinta on ainoa asia, joka hieman jarruttaa menoa..

Nyt syksyllä sain heiltä uuden mielenkiintoisen projektitarjouksen, jossa he haluaisivat parantaa yliopiston facebook -sivuston yhteisöllisyyttä ja tämä tapahtuisi muun muassa minun ottamien ja sinne lataamien kuvien avulla. Eli tietynlaista sosiaalisen median sisällöntuotannosta olisi kyse :) Facebook -sivustolle on tulossa myös useita videoita kuukaudessa erään toisen sisällöntuottajan toimesta. Eli toimintaa tulee lähiaikoina löytymään runsaasti sivustolta! 

Näistä pääsee katsomaan sivuston ja esimerkkikuvajutun mikäli ei ole vielä tutuksi tullut :)

Sivusto  
Juttuun 

Monday, September 17, 2012

Mallikuvaukset suolla

Minulla on ollut pitkään haaveena päästä kuvaamaan ihan oikeat mallikuvaukset. Ystävällinen Ida ( onlythespacebetweenus.blogspot.fi ) suostui tähän tehtävään malliksi ja luokkakaveri Henry tuli assaroimaan. Kolmestaan lähdettiin sitten kruisailemaan ympäri Rovaniemeä tarkoituksena löytää hyvä kuvauspaikka. Visiona oli ottaa sellaisia mukavan ruskaisia kuvia ja tämä mielessä päätimme minun päättämänä suunnata kulkumme Ounaspaviljongin läheisyydessä olevalle suo/luontopolulle. No ruskaa ei siellä kyllä pahemmin ollut, mutta poron ja koirien suolen eritteitä sitä enemmänkin. Ajattelin haasteeksi illan aikana koituvan tyyliin salaman patterien riittävyyden, mutta meidän piti ihan tosissaan yrittää väistellä noita mättäiden keskellä olevia miinoja.

Kuvauksiin minulla ei oikein ollut sen kummempaa visiota, kuin että fiilis olisi sellainen huoleton ja että jäykkiin posetuksiin ei ryhdyttäisi. Luonnollisuus on minulle tärkeää näissä. Haastetta näihin kuvauksiin toi se fakta, että minulta ei juuri tuota kokemusta järjestetyistä mallikuvauksista oikein ole. Tai no, ei yhtään. Eli vähän haparoidenhan kuvaukset pyörähti käyntiin. Mutta hiukan päästyämme enemmän fiilikseen alkoi ohjeiden anto, valojen suuntaukset ja ideointi tuntua aina vain helpommalta.

Ida hoiti taas homman hienosti kotiin. Hän oli erittäin kärsivällinen, jaksoi keskittyä mallina olemiseen ja ei turhia arastellut muutenkaan koko kuvauksia. Melko vaivatonta sen puolesta siis! Pointsit myös siitä, että sukkikset meinas revetä ja joku ötökkä puri häntä, mutta ei nekään tuottaneet loppujen lopuksi mitään ongelmaa. Ei uskoisi, että tämä oli myös hänen eka kerta!

Valaistuksena minulla oli näissä kuvauksissa iso kultainen heijastin, diffuusori sekä iso sateenvarjo-softbox -hässäkkä. Heijastin oli yllättävän tehokas valonmuokkain, sillä olin asennoitunut ennen kuvauksia, että käyttäisin pelkästään tuota sat.varjo-softbox -hässäkkää. Ensimmäinen kuva on otettu diffuusorilla niin, että se on ollut aivan Idan kasvoissa kiinni, juuri kuvan ulkopuolella. Ideana tässä oli pehmentää todella kovaa auringonvaloa, joka paistoi suoraan hänen naamansa. Lopputulos onkin tällä tavoin hyvin pehmeä.

Seuraavat kolme kuvaa taas ovat otettu kultaisen heijastimen avulla niin, että takaa tuleva auringonvalo heijastettiin takaisin hänen kasvoihinsa tehden siihen lämpimän sävyn.

Viimeinen on otettu BTS -kuvan mukaisesti sat.v-softbox -hässäkällä. Hyvin pehmeää jälkeää tekee myös tuokin. Lisää kuvia löytyy Flickr -kansiostani! http://www.flickr.com/photos/iirorautiainen/

Ja sitten ohessa olisi muutamat otokset kyseiseltä illalta.
















Ja vielä muutama Behind The Scenes -kuva


(C) Henry Kestilä


(C) Henry Kestilä


(C) Henry Kestilä

Wednesday, September 12, 2012

Revontulia odotellessa

Tromssa

Tromssa


Jouluaattona 2011


Näin syksyn edetessä on pakko myöntää, että muiden ihmisten märehtiessä kesän ohi menoa, minulla on melko tyytyväinen olo. Kesä täällä Rovaniemellä on nimittäin valokuvauksen kannalta todella hankalaa aikaa. Aurinko porottaa valtaosan päivästä korkealla ja sitten kun se edes vähän laskee tehden valosta hieman miellyttävämpää, singahtaa se taas ylös. Kerrankin kuvasin samalla kuvausreissulla sekä auringonlaskun ja -nousun eikä edes väsyttänyt. Talven pimeydessä taasen on jotain aivan muuta, josta saan täysin erilaiset vibat. Nimittäin tähtitaivaan ja revontulien kuvailu on jotain sellaista, mihin en kuvittele itseni koskaan kyllästyvän. Siinä on jotain todella meditatiivista seisoa keskellä pimeää luontoa ja katsella taivaalle aukenevaa tähtisadetta. Isokin mies herkistyy väkisin ja siinä vaiheessa ei edes nenäliinat riitä kun alkaa revontulten leimahtelut.

Viime talvi oli revontulien kannalta erittäin hedelmällistä aikaa. Minullekin muodostui jokapäiväiseksi rutiiniksi tarkistaa tunnin välein revontulitutkien tai forecan sääennustusten tilanteet tulevan illan ja yön varalta, että josko sitä lähtisi "metälle". Autottomana valokuvaajana tällainen suunnittelutyö on erittäin tärkeää sillä siinä ei ole mitään hauskaa miettiä 10 km päästä kotoa, että perhana. Täällä sataa lunta. Tilanteen hilpeyttä korostaa vielä -30 C pakkanen joka on siinä vaiheessa jo edennyt hieman luita ja ytimiä syvemmälle. Mieleeni on jäänyt pitkäksi aikaa eräs reissu Tromssaan, jonka tein Rovaniemen Cineman järjestämänä. Kyseessä oli paikallisten elokuvafestareiden vuoksi järjestetty retki joka on muodostunut jo jokavuotiseksi perinteeksi.

2 yötä ja Tromssa. Mitä sitä tekisi nuo yöt sellaisessa paikassa? Sanotaan, että ainakaan yhtäkään leffaa en tuona viikonloppuna nähnyt. Mutta revontulia kyllä niidenkin edestä. Ensimmäinen yö meni melko ujojen esitysten parissa, mutta stereotyyppisesti viimeisenä yönä taivas kirjaimellisesti räjähti. Olin jo lannistuneena ja väsyneenä palaamassa yöpymispaikkaani, kun huomasin pienen repolaisen huojuvan erään vaaran takana. Ajattelin huvikseni käydä taltioimassa sen, sillä edellisen kuvani eivät mitään tajunnanräjäyttäviä olleet. Pystytin kolmijalkani ja aloin odottamaan. Yhtäkkiä taivaan halki lentää jäätävän kokoinen vihreä leimahdus, jonka jälkeen loppu onkin historiaa. Koko taivas oli täysin tulessa kaikkien mahdollisten värien leimutessa luoden mitä mielikuvituksellisempia muotoja ja täytyy sanoa, että vaikka olin armeijassakin valokuvaajana, missä totuin kovaan menoon, niin tämä oli jotain aivan muuta. Kuvittele, että olet pelannut lottoa, totoa, kenoa, casinoa ja pajatsoa viimeiset kymmenen vuotta toivoen jättipottia ja yhtäkkiä kaikista mäjähtää täysvoitot. Siinä meni melkein paniikkiin, kun oli niin paljon kuvattavaa ja samalla tiesi että se päättyy hetkellä minä hyvänsä. Täysin tyytyväinen en tuon illan kuvasaldoon ole, mutta muisto ainakin siitä jäi jos ei muuta!

Monday, September 10, 2012

Vikaköngäs



 Vielä kun uusi matsku odottaa tuloaan, laittelen vanhempia kuvia ja jorinoita esille.

 Tein eilen mukavan pikku bussiretken Vikakönkäälle, joka sijaitsee apauttiarallaa 10km Rovaniemeltä pohjoiseen. Komia koskipaikka jonne on säälittävän helppoa päästä. Bussipysäkiltä 500m —> win. Ideana oli käydä katsomassa tämän hetkinen ruska tilanne, sillä elämme ratkaisevia hetkiä nähdäksemme parhaimmat mahdolliset kullan ruskeat värit!
Ajoitin lähtöni tuonne iltapäivään viiden maihin, jotta ehtisin paikalle ennenkuin aurinko olisi laskenut liian alas, sillä halusin tallentaa alhaalta kajastavan auringon luomat keltaiset sävyt puissa. Päästyäni paikalle, huomasin että siellä on ollut jotkin koskenlaskentakisat vähänaikaa sitten. Kymmeniä sinisiä tolppia ja vaijereita hujanhajan ympäri koskea, tosi autenttista. Kuvauspaikan valinnan suhteen piti sitten hieman soveltaa.

Aina kun lähden jonnekin kuvaamaan, minulla on jonkinlainen visio mielessä halutusta lopputuloksesta. En nyt tarkkaan päätä, että otan vain tämän ja tämän kaltaisia kuvia, vaan hahmottelen löysät puitteet kuvalle; mikä on pääosassa, millainen tunnelma, mitä haluan korostaa jne. Eilen mielessäni oli sellainen perus dynaaminen koskikuva, jossa vedenliikkeen pystyy aistimaan, ruskan värit toisivat siihen sitä maustetta sitten. Ja tällä mentiin. Minulla oli vain n. 1,5h aikaa kuvata eilen, sillä viimeinen paluubussi Rovaniemelle lähti tuolloin, jonka vuoksi visiointi auttaa melkoisesti.
Tasapainoiteltuani kivillä tovin, pääsin vihdoin pääkallopaikalle. Minulla oli mukana Hoyan NDX400 ja ND8 -harmaasuotimet, joiden avulla “perus dynaaminen koskikuva” olisi mahdollista saavuttaa. Laittamalla molemmat suotimet päällekkäin, valotuksen pystyy venyttämään jopa 1-2 minuuttiin jolloin törkeinkin koski lauhtuu sileäksi maitovanaksi. Täydellistä! 

Tai no, ehkei sittenkään eilen. Jotenkin se oikea fiilis jäi puuttumaan näistä maitovanoista ja päädyin ottamaan klassisemman kuvan jossa liike näkyy jollain lailla uhmakkaampana.

Että tällainen reissu, palataan!

Blogin aloitus



  Terve!

Tarkoituksena olisi aloittaa vahvasti valokuvaushenkinen blogi, jossa  kerron niin kuvin kuin kirjoituksin kielioppivirheitä kaihtamatta rakkaasta harrastuksestani. Tämän blogin tarkoitus ei ole pelkästään esitellä kuviani, vaan avaan samalla niiden taustoja antamalla näköyhteyden kameran takana sätkivän kuvaajan, eli minun, pään sisään. Kirjoitukset tulevat myös sisältämään Behind the scenes -tyyppisiä kuvauksia reissuistani ja satunnaisia mietintöjä valokuvausmaailman uutisista.

Tällä blogilla minun on tarkoitus elvyttää pienen pienoisen inspiraation puutteeni takaisin sille kuuluvalle tasolle ja ehkä jopa opettaa minua tuntemaan itseäni paremmin valokuvaajana